Viikonloppuna mies oli ihana ja haravoi omenapuiden alustan. Nurmikko notkuu yli 20cm pitkänä savessa. Saappaan pohjiin kertyi hetkessä kauhea köntti.
Saimme kuitenkin aikaan lehtikasan, johon lisäsin multaa ja turvetta ja talvisuojaturvetta pintaan että siellä uinuvat nyt sadat purkit odottaen kevättä ja istuttamista...
Taloa kiertää savimatto. Arvomme ehtiikö pihapolut tehdä vielä kuntoon ennen talvea-vai pitäisikö odottaa että talvi ensin tekee kaivellulle maalle tehtävänsä ja polut vasta sitten? Tuossa savessa ja kurassa ei kyllä tee mieli kulkea yhtään. Toisaalta pääpolun kohdalta ei maata juuri kaivettu, laatat vain osa otettiin ajallaan pois, osa hajosi kun kaivuri kuitenkin vielä osui niihin painollaan.Ei vain olisi yhtään energiaa eikä oikein aikaakaan tähän aikaan vuodesta-kun illalla tulee niin nopeasti pimeä.
Jahka nuo koneet häipyvät-ehkä tänään- ottanen valokuvia todisteeksi kurjuudesta, että voin sitten tulevia istutuksia kunnioituksella ja hartaudella ihailla.
Edelleen lämpö jatkuu. Parina aamuna viime viikolla oli auton ikkuna jäässä. Silti päivisin lämpöitila nousi reilusti plussalle. Tänään on monen sumuisen ja harmaan päivän jälkeen taas melko kirkas päivä. Maa kuivuu, kuivuu, kuivuuhan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti