Hassu iiris

Tämä upean värinen kaunotar yllätti ja aloitti kukinnan toissa viikolla. 

Ei haitannut lainkaan. Liekö sateet virkistäneet hänet kukkimaan?

Mene ja tiedä, ensimmäistä kertaa kuitenkin.

Kuten kuvasta hiukan voi päätellä, kyseessä on viime syksynä tehty penkki.

Koko penkin pituudelta päätähtinä ovat iirikset. Siksi ympärillä on paljon tilaa, että pienet taimet saavat rauhassa vallata koko alan. Nyt jo huokailen itsekseni kun mietin, miten autuas olo on näiden kaikkien alkaessa kukkia kilpaa valtaisina pöheikköinä...

Iris spuria

Tässä on kukka, jota olen odottanut. Ostin tämän ensimmäiseltä reissultani Viron kukkamarkkinoille.

Oli kevät....viisi? vuotta sitten.

Myyjällä oli kuva iiriksestä, joka kukki häntä korkeampana ( eikä myyjätärkään ollut lyhyt).

Iris spuria kertoi nimekseen.

Joka vuosi on kasvattanut metriset vahvat lehdet, ei kukkia.

Ajattelin, josko paikka aamuauringossa ei kelpaa...onko sittenkin liian savinen maa, vaikka sitä paransin ja mielestäni tämä oli pihan suojaisin paikka talvia ajatellen...pitäisikö siirtää...en ehtinyt.

Tänä vuonna hän päätti kukkia!

Kuvat eivät onnistuneet. Tuuli heilutti pahasti. Pakko kuvata, kun ei tiedä montako päivää kukkii.

Kukkavarsi kuitenkin on pidempi kuin minä - lähes kaksi metriä.

Sen päässä keikkuu kaunis iiris. Hehkuvan värisenä.

Sateenkaaren väreissä

 Tässä aivan pihan perällä hehkuivat toista kuukautta upeasti yhdessä sormustinkukka juurellaan harmaakäenkukkameri. 

Kuva on otettu aivan kukinnan alkupäivinä, joten tuo hohtava punaisuus vain lisääntyi.

Takana taustalla näkyvät marjapensaat ovat jo naapurin. 

Tuo käenkukan pinkki ei tosiaankaan kuulu suosikkeihini. 

Kuitenkin tuolla se hohkasi jopa taianomaisesti vihreää taustaa vasten ja näkyy ihanasti kaukaakin.

 Siellä jossain rikkaruohojen joukossa itse vanhan iirikseni siemenistä kylvämä kaunotar nosti päätään.

 Unikot nousevat joka vuosi jostain.

Heittelen niiden siemeniä aina minne vain ja jätän siemenkodat olemaan.

Unikoita ei voi olla liikaa-liian vähän niitä edelleen on. 

Jostain syystä monet suuret unikot eivät pihassani kasva suuriksi.

   Asia kummastuttaa, sillä yleisesti ottaen jokainen kasvi meidän maassa on tuplasti suurempi kuin missään muualla.

Sormustimia ei vain voi lakata ihailemasta -ja kuvaamasta...

 Punainen kärsämökin kukki, vaikka siirsin sen viime syksynä aika myöhään vähemmän aurinkoiseen paikkaan. Auringossa sen punainen väri haalistui aina hetkessä pois.

Kuva ei kerro aina ihan kaikkea. Kultasateen juurella kukkii komeana kullero-oikeasti oranssinvärisempänä kuin kuvassa.