Puutarhakirjani

Minulla on aika vähän puutarhakirjoja. Olen kirjaston suurkuluttaja. Ostaisin määrättömästi kirjoja mutta lapsena minut on aivopesty. Kerran meillä on niin hieno ja ILMAINEN kirjastojärjestelmä, niin siitä on nautittava.
Turha nurkkiin on kerätä pölyttymään...sanoo äitini.
Rakastan kirjoja, luen paljon ja on ihana että voi tarttua kirjaan niin halutessaan ilman että pitää lähteä kirjastoon.
Nykyään toki helposti tulee käännyttyä myös netin suuntaan muttei se korvaa kirjan hypistelyä.

Tulppaaneja, tulppaaneja

Tähän aikaan vuodesta en vain voi olla ostamatta tulppaaneita.
Toisaalta jos saman rahan laittaisi sipuleihin, saisi kukinnasta ihailla monta vuotta- ehkä.
Ilo ei olisi silmissä nyt. Juuri NYT kun ulkona lumipyry vaihtui pakkasen kautta vesisateeseen ja pakkaseen ja uudelleen pyryyn. Valehtelematta viikon välein tulee uusi talvi. Juuri muutaman päivän huolestuneena tutkailin kasviparkoja jotka vesi sade oli liottanut esiin höttölumisista suojaavista kinoksista ja mietin miten ne selviävät jos iskee luvatut kovat pakkaset hiihtolomaviikoille... Huoli oli ihan turha. Taas pyryttää kuin viimeistä päivää!

Nautin siis sisällä tulppaanien väriterapiasta ja keitän kupin kuumaa kaakaota.