tiistai 3. tammikuuta 2012

Hyvää puutarhavuotta 2012!

Nämä hauskat taideteokset koristivat Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan penkkiä syysauringon loisteessa.
Kulttuuripääkaupunki 2011 hankkeen ansiosta.
Niiden mukana toivotan jokaiselle 
puutarhaystävälleni ja lukijoilleni 
ihanaa alkanutta vuotta.
Kyllä täälläkin savesta vielä noustaan! Ensimmäiset siementilaukset on tehty.
Vauvala on täynnä purkkeja. Talvi ei tahdo löytää tänne kolkkaan maata muutoin kuin tuulen, sateen ja myrksyn muodossa. Kohta en enää edes toivo lunta-tulkoon suoraan kevät!
(voi olla että talvi kuitenkin kömpii tähän väliin )

Halloweenkurpitsa

Pihassa kasvoi yksi iso kurpitsa viime kesänä. Saimme aikaiseksi korjata sen autotalliin. Sinne se sitten kuitenkin unohtui kypsymään. On siellä vieläkin koskematta.
Onneksi esikoinen oli koulussa tehnyt ihan itse meille kurpitsanaaman pyhiksi.

Kynttilätunnelmia

 Lokakuussa muinoin, yritin kännykän kameralla tallentaa kynttilätunnelmia puutarhasta.
Humala ei meinannut ymmärtää ollenkaan luopua lehditään tänä syksynä 
kun lämpimät säät vain jatkuivat ja jatkuivat.
 Tuossa kuvassa pienin ja söpöin syypää pihan tämän hetkiseen saviseen tilaan. Pikkukaivurin lisäksi isokin kaivuri jylläsi pihassa. Samoin kuin kuorma-auto ja dumpperi, jolla sepeliä kuljetettiin tarvittaviin paikkoihin.

 Hätäpäissä tehty uusi aluea ruusuille. Jotka saimme aikanaan 30v. lahjaksi ja ovat sittemmin muuttaneet ensin tähän pihaan ja nyttemmin uuteen paikkaan. Sisukkaasti ne kukkivat ja kasvavat vaikka moisen raijaamisen kohteeksi ovat joutuneet. Maan istutin täyteen scilloja, laukoja, tulppaaneita, narsisseja ja ruusujen väliin maksaruohoja syksyä ajatellen. Parkkipaikan vieressä toivon alueen olevan jatkossa ilo silmälle.

Aika karua.
Talon eteläseinustalla tuossa kellarin nurkalla kasvoi upea ja valtava, vanha köynnöshortensia.
Sen alasleikkaaminen ja irti kaivaminen suoraan sanoen riipi sydäntä muttei jäänyt vaihtoehtoja.
Sen siirtäminen oli mahdottomuus. Kirveskään ei pystynyt sen runkoon ja paikalleen se ei uuteen salaojaa voinut enää jäädä.
Oksat peräkärryssä olivat kuin hautakumpu. Niin käkkyräisiä ei voinut edes silputa vaan ne piti kuljettaa kaatopaikalle.