Kesä

" Kesä, hyttynen hoitaa heinänuhaani akupunktiolla."

                                                                ~ Risto Rasa

Kesä on kulunut lomaillen ja laiskotellen, välillä tarkoituksella, välillä tarkoittamatta.

Tämä ihana ruusu pääsi kuvattavaksi muutaman muun kanssa Söderköpingissä.

Jatkokertomus

Ihailen päivittäin tämän Gotlanninreissulta tuodun 'Sahara'-ruusun kukintaa. 

Se kukkii suorastaan läkähdyksissä. 

Kukka muuttaa väriään nupusta siihen saakka, että lopulta lakastuu.

Yhtäaikaa aukeaa useita kukkia ja ne muodostavat ikäänkuin kimppuja. 

Äkkivilkaisulla voisi luulla, että on noukittu erivärisiä ruusuja 

mutta ne kasvavatkin samassa varressa sovussa vierekkäin.

Ei oikeastaan puutu, kuin idyllinen pieni talo, jonka seinustalla kukkiessa voisi ihastuttaa ihmisiä.

Meidän oloissamme rakennusten seinustat on kuitenkin routaeristetty ja salaojitettu, joten kaivoin suosiolla ruusulle kalkkisen penkin hiukan kauemmaksi talosta.

Varsinainen aarteiden kukkapenkki! Gotlannista tuodut ruusut, ihania kärhöjä, viiniköynnös, jonka sain ystävältä ja haaveideni haave, Wisteria. Sekin Gotlannista.

Kuvat ovat katseltavissa alla olevassa postauksessa.

En tiedä miksi tällä kertaa en saanut tekstiä liitettyä samaan viestiin.

Kuvat puhukoot puolestaan...

Ruusujen viehkeyttä

Ruusunen

On taas aika ihanan ruusun kukinnan.

Viime vuonna jännitin, kuinka se talvehtii ensimmäistä kertaa maassa.

Näin hyvin! Sahara - ruusun lehdet ovat upean vihreät ja kiiltävät, kukka kukkii päiväkausia. 

Näissä kuvissa kaikki tällä hetkellä auenneet eri-ikäiset kukat.

 Tuossa kuvassa pienin ja söpöin syypää pihan tämän hetkiseen saviseen tilaan. Pikkukaivurin lisäksi isokin kaivuri jylläsi pihassa. Samoin kuin kuorma-auto ja dumpperi, jolla sepeliä kuljetettiin tarvittaviin paikkoihin.

 Hätäpäissä tehty uusi aluea ruusuille. Jotka saimme aikanaan 30v. lahjaksi ja ovat sittemmin muuttaneet ensin tähän pihaan ja nyttemmin uuteen paikkaan. Sisukkaasti ne kukkivat ja kasvavat vaikka moisen raijaamisen kohteeksi ovat joutuneet. Maan istutin täyteen scilloja, laukoja, tulppaaneita, narsisseja ja ruusujen väliin maksaruohoja syksyä ajatellen. Parkkipaikan vieressä toivon alueen olevan jatkossa ilo silmälle.

Aika karua.

Talon eteläseinustalla tuossa kellarin nurkalla kasvoi upea ja valtava, vanha köynnöshortensia.

Sen alasleikkaaminen ja irti kaivaminen suoraan sanoen riipi sydäntä muttei jäänyt vaihtoehtoja.

Sen siirtäminen oli mahdottomuus. Kirveskään ei pystynyt sen runkoon ja paikalleen se ei uuteen salaojaa voinut enää jäädä.

Oksat peräkärryssä olivat kuin hautakumpu. Niin käkkyräisiä ei voinut edes silputa vaan ne piti kuljettaa kaatopaikalle.