Kevätkukkia

 Märtsikellukkaat, uskolliset ihanaiset

Helleborus Niger, nuput jo melkein auki.

Ah, ihanaa.

Tämän päivän räntäsade oli vain pahaa unta.



Kasvio

Suursiivous kirjahyllyssä ja löysin opiskeluaikoina tekemäni kasvion.

Nappasin kuvan muutamista kauneimmista sivuista: lehtimuotoja ...

Hyvänä on säilynyt.

 

Pääsiäisen kukat rappusella voivat hyvin.

Kevättä sisällä ja kevättä ulkona...

 Kevätaurinko paistoi urheasti. Lämmitti talon päivisin jo selvästi.

Ostin yrttejä ikkunalle.

Tulppaaneja pöydälle.

En osaa sanoa, mikä minua viehättää tässä, juuri kun tulppaani on lakastumassa.

Sen väri ja olemus on jotenkin herkimmillään ja kauneimmillaan, silkkinen.

Pikkuneidin syntymäpäivää juhlittiin maaliskuussa.

Pihalle kevät tuli sitten oikein humahtamalla.

Aurinko sulatti lumet nopeasti ja ensimmäiset pienet ja urheat kurkistelivat kukkapenkeistä.

Valkeat krookukset olivat jo melkein auki syreenin juurella.

Kun eräänä aamuna ajattelin valokuvata ne.

NE OLIVAT KADONNEET!

(eräs pitkäkorvainen, ristiturpainen ja lättäjalkainen otus oli syönyt ne- ettäs kehtaakin!)

Siinä sai kuulla mieskin kunniansa.

Hänen suuri tehtävänsä kun on ripotella kahvinporot puutarhaan.

Jänikset kiertävät sipulikukkapenkit kaukaa kun niihin ripottelee pitkin kevättalvea käytetyt kahvinporot.

Tänä vuonna turhan usein bongasin ne kompostipussista.

(Mies on ainoa kahvinjuoja meillä.)

Kevätilona pikkunarsissit toivottavat tervetuloa pihapolun alussa.

 Oranssit lempitulpaanit taas silkkisinä.

Sitten luonnon julmin aprillipila!

Lauantaina oli jo kylmä ja satoi hiukan räntälunta, joka suli kuitenkin maasta heti pois.

Eilen palmusunnuntain iltapäivän ja illan satoi lunta ja se jäi maahan!

Ei tehonnut aprillia! Lumi oli maassa tänäänkin.

Toivotaan etteivät kuninkaalliset pelästy tai tykkänään suutu.

Keisaripikarililjat nimittäin ovat jo reilu 10 centtiset alut kukkamaassa.

Pikkuiset narsissit pelastin kellariin kovalta pakkaselta.

Lumikellot pitänevät pintansa. Kruunupäitä en voi maasta kuitenkaan lähteä kaivaamaan.

Nehän ovat hyvin tähän asti talvehtineet, mutta salaojatyön vuoksi ne siirtyivät syksyllä hurjan myöhään ja jäivät vähän turhan lähelle pintaa.. nyt peukut pystyssä.

Kiitoksia

Kiitos pinea . Sain tunnustuksen.

Tuntuu kivalta.

Ihan hävettää kun olen ollut niin pitkään talviunilla kuin karhu.

Syitä on monia.

Suurimpana kuitenkin ihan peruselämä ja hulina, jonka vuoksi en ole päässyt tietokoneelle.

Nykyihme kännykkä kun takaa sähköpostin jne. välttämättömyydet jo täysin.

Kaikkien blogejakin pystyn sillä sujuvasti lukemaan ja ihastelemaan. Tätä kirjoituspuolta en ole jaksanut opetella-sekin varmasti onnistuisi kun tajuaisi oikeasta paikasta ohjeen etsiä.

Asiaan.

Tunnustuksessa on ideana nimetä viisi blogia.

Yhtenä ehtona että lukijoita olisi alle 200.

Itse olen vähän huono tuijottelemaan noita lukuja mutta aika monen kohdalla ollaan ainakin lähellä tuota kahtasataa puolin tai toisin ;)

En myöskään usein kirjaudu lukijaksi, vaikka lukisin päivittäin jonkun blogin.

Saaripalsta on yksi lempparini.

Minussa asuu pieni saaristolainen. On ihana lukea kun joku elää toteen omaa unelmaani.

Kerta toisensa jälkeen nostan myös Sailalle hattua!

Talikko ja taikasauva toinen lempparini.

Kirjoituksia paljon muustakin kuin puutarhasta, hengenheimolainen kirjoittajana. ;)

Kummallista miten näin virtuaalisesti voi saada niin hyvän ystävän!

Sarin puutarhat- blogiin eksyin aikanaan jotain tietoa etsiessäni ja jäin sille tielleni.

Quun puutarha Paljon hyvää ja tärkeää tietoa puutarhurille. Upeita kasvikuvia.

Sitten onkin vaikea valita viides muistettava.

On useita ihania blogeja, joilla on sitten jo ihan huimat lukijamäärät.

Taidan jättää viidennen tunnustuksen jakamatta.

Annan sen leijua blogiavaruudessa, nappaa sinä -lukijani se mukaasi-kun käyt täällä :)

Talvimyrskyn ja valtavien lumipyryjen jälkeen NYT paistaa AURINKO!

Hanki kimmeltää, metsän puut ja puutarhankin ovat kuin pumpuliin käärittyjä.

Täydellinen päivä herätä talviunesta!

Hyvää puutarhavuotta 2012!

Nämä hauskat taideteokset koristivat Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan penkkiä syysauringon loisteessa.

Kulttuuripääkaupunki 2011 hankkeen ansiosta.

Niiden mukana toivotan jokaiselle 

puutarhaystävälleni ja lukijoilleni 

ihanaa alkanutta vuotta.

Kyllä täälläkin savesta vielä noustaan! Ensimmäiset siementilaukset on tehty.

Vauvala on täynnä purkkeja. Talvi ei tahdo löytää tänne kolkkaan maata muutoin kuin tuulen, sateen ja myrksyn muodossa. Kohta en enää edes toivo lunta-tulkoon suoraan kevät!

(voi olla että talvi kuitenkin kömpii tähän väliin )

Halloweenkurpitsa

Pihassa kasvoi yksi iso kurpitsa viime kesänä. Saimme aikaiseksi korjata sen autotalliin. Sinne se sitten kuitenkin unohtui kypsymään. On siellä vieläkin koskematta.

Onneksi esikoinen oli koulussa tehnyt ihan itse meille kurpitsanaaman pyhiksi.

Kynttilätunnelmia

 Lokakuussa muinoin, yritin kännykän kameralla tallentaa kynttilätunnelmia puutarhasta.

Humala ei meinannut ymmärtää ollenkaan luopua lehditään tänä syksynä 

kun lämpimät säät vain jatkuivat ja jatkuivat.