Paluu edelleen alkukesään.
Matalat kurjenmiekat kukkivat nopeasti mutta kauneus on puhuttelevaa.
Mätäskurjenmiekan kanssa ei tänä vuonna tarvinnut olla niin nopea kuin aiempina kesinä.
Kukat ilmestyivät vaivihkaa lehtien lomaan, mutta tänä vuonna niitä tuli paljon ja kukinta kesti pitkään.
Keltakurjenmiekka, Iris pseudacorus, yllätti minut.
En nimittäin tiennyt sellaista vielä omistavani.
Nämä ovat taimina naapurilta saatuja. Luulin kaikkien olevan violettia.
Yllätys oli ihan iloinen.
Iris. Nimetön.
Voi olla jokin siperiankurjenmiekka.
Toisaalta kukan muoto on hiukan kuin Iris ensatalla.
Aika matala, suloinen.
Ruukut joissa nämä majailevat on nostettu niin moneen kertaan eri paikkaan,
etten enää ole ihan varma ruukun alkuperästä.
Taimivaihto jonkun ihanan puutarhatutun pihasta, vanhaa kantaa, matala iiris.
Tässä komeilee ilmeisesti virolaista kantaa oleva kurjenmiekka.
Tämä on kasvanut ensimmäisestä Türin matkastani asti paraatipaikalla
muistiinpanolla: "beige vanha iiris ihanalta mummolta"
Kukki nyt siis ensimmäistä kertaa. Aivan valtava määrä kukkia!
Iris variegata
Olettaakseni siis ns. taatankurjenmiekka. Jossain lähteissä sen yläterälehdet mainitaan beigeksi/ruskeaksi, toisissa keltaisiksi. Jossain lähteessä mainittiin että taatankurjenmiekan lehtien tyvi on punertavanvioletti.
Tässä siis keltaisemmat yläterälehdet.
Iris sibirica 'Dance ballerina dance'
Tarttui keväällä mukaani HansaPlantin taimistosta.
Vaalea hurmaava kurjenmiekka vailla nimeä.
Kovin muistuttaa Iris sibirica 'Butter and Sugar'.
Kukki kauniisti omenapuun varjossa.
Yllä pihassa alunperin kasvaneen siperiankurjenmiekan jakotaimi.
Lisää nimetöntä kauneutta.
Sade sai ylälehdet rullautumaan piiloon.
Voi silkkistä haurautta.
Tämä pikkuiruinen muistuttaa miltei tarhajuorua.
Iiris sekin kuitenkin on. Kauniin vaaleansininen, herkkä.
Kuvaähky uhkaa.
Ei näitä vain voi olla ihailematta-eihän?!
