Yksi..
ja kaksi...
ja monta laukkapalloa..
Alliumien suku on jostain syystä aina viehättänyt minua.
Niin koristeina kuin syötävänäkin.
Tässä nyt erilaiset laukat komeimmillaan.
Jotain hyötyä on kuvata samat kasvit vuodesta toiseen.
huomaan että tästä joukosa uupuu joku.
3 kommenttia:
Vau uupuu? Ihana joukko se on. Minulla nuo kasvavat aika varjossa eivätkä ole vielä täydessä kukassa.
Voi ihana tuo Susan magnolia! Meidän pihalla ristiturvat ovat maistaneet, mutta jättäneet magnolian syömättä. Ehkäpä magnolia ei maistu niille? Olisipa kiva tietää.
Saila: Uupuu uupuu ;) Muistin hetimiten että siinä taisi kasvaa mustalaukkoja ja nehän tulevatkin kukkaan vasta myöhemmin.
Nuo kasvavat tosiaan aivan paahteisessa eteläpenkissä talon ja kadun välissä. Kukkivat siis jo nyt ja ihmeen hyvin kyllä jaksavat kukkia paahteesta huolimatta. (hyvä pohjan savimaa)
Tuire: En tiedä maistuuko magnolia pitkäkorville, joka vuosi ne sisukkaasti ainakin käyvät maistamassa :/
Nytkin tuo verkko suojaa kasvia rungosta mutta jokainen oksankärki, joka vain on verkon ulkopuolella on napsittu poikki heti alkutalvesta.
Onneksi Susan ei moisesta parturoinnista ole ottanut nokkiinsa ;)
Lähetä kommentti