Kirkas auringonpaiste häikäisi 30.4. 2012
Japaninruusukvittenin juurella kurkistelevat pystykiurunkannukset ja scillat.
Tähän siirrettiin ruusut syksyllä kiireesti pois kaivurin tieltä.
Istutin kevätsipuleita alueelle .
Valkoisen Mme Lemoine jalosyreenin juurella valkoiset scillat aloittavat kevään.
Mutama suurempikin narsissi.
Nämä kirjokevättähdet ovat itsestään tupsahtaneet nurmikolle kadunvarteen
ja lähistön kukkapenkkeihin.
Sinisen syreenin jurella sinisiä scilloja :)
Allium armeija. Joku ajatteli ettei ne kuitenkaan idä.
Viime vuonna tässä oli vihreitä hiuksia nyt ne ovat jo ruohosipulin vahvuisia.
Ukkolaukkaa ja tähtilaukkaa ainakin on sulassa sovussa.
Paljon jaossa halukkaille. Kuka ne kaivaisi ja purkittaisi?
Perkaamattomat perennamaat peittyivät tänä vuonna scilloihin.
Ne ovat vihdoin oikein päässeet vauhtiin leviämisessä.
Iirismättään takaa kurkistelevat jo Alliumin suuret lehdet.
Hänen kuninkaallinen korkeutensa.
Keisari. otti kylmistä kyllä hiukan nokkiinsa mutta aikoo kai silti kukkia.
Kesällä sitten heidät peittelen hieman suuremmalla huolella.
Vuosi sitten keväällä ikävä yllätys oli, kun myyräntyönä oli onnenpensas syöty juurettomaksi.
Annoin pensaan olla koko kesän paikallaan ja syksyllä toiveikkaana siirsin sen kaivuun alta.
Tänä vuonna se taas kukkii, eli ehti juurtua kesän ja pitkän syksyn aikana ilmeisen hyvin.
Vanha kaivo on hieman paljas vielä mutta scillat sieltäkin nousevat
vaikka maa ympärillä on kaivurin mylläämä ja junttaama.
Pulsatilla ojenteli itseään pörröisenä.
Ilmasipuleita ja valkosipulia oli jo salaattiin.
Palloesikot kurkistelivat.
Suikeroesikot ovat vihdoin hiukan levittäytyneet.
Tässä yksi pirteä mätäs.
Virosta hankittu "primula" osoittautui hiukan sinisemmäksi palloesikoksi kuin aiemmat.
Pystykiurunkannukset ovat ihastuttavia. niitä on vuosi vuodelta enemmän nurmella.
Lisäksi niitä löytyy nyt kukkapenkeistä-ilmeisesti muurahaisten kuljettamien siementen myötä.
Pihani ainoa vaalittu sinivuokko.
Ehkä nekin vielä joskus päättävät villiintyä.
