Kevät on ihanin aika ottaa koiranpentu.
Talon vanhus täytti melkein kuukausi sitten kunnioitettavat 16 vuotta.
Vappuna meille muutti uusin tulokas.
Whippet- neidin ( pian 7v.) mielestä tuo pieni on ihana. Kulkee varoen sen luo ja nuuskuttaa.
Harjakoirauros ( reilu 2v.) katsoi minua halveksivasti " yök, vauva! " eikä ole edelleenkään pätkän vertaa kiinnostunut pikkuisesta. Sallii pihalla sen kulkea lähellään. Ei murise tms. Mutta on täysin välinpitämätön. Pieni kunnioittaa isoja. Kulkee iloisena niiden perässä mutta ei tunkeile.
Pienen elämä on niin autuasta. Syö, pissii, leikkii, pissii, nukkuu, pissii.
Se on niin ihana!
Voinette vetää johtopäätöksen, miksei kevätkukista ole ilmestynyt kuvia...olemme kulkeneet ihailemassa niitä pennun kanssa aamuvarhain, päivällä, iltapäivällä ja illan hämärtyessä. Silmät tarkkana, mutta ilman kameraa. Asia korjaantuu, kun saadaan aita kuntoon, eikä tarvitse pelätä koirien päätyvän tuelle tahi ketun pihalle!




6 kommenttia:
Onpa ihana pentu! Harjakoira on niin hassun näköinen :-D Hei äkkiä se kamera mukaan, vaadimme kuvia pihan kukista!
Saatiin pihaan tehtyä vihdoin aita. Nyt uskaltaa irrottaa silmät pennusta kameran taakse ;)
Voi miten ihana ! Apua, tämä on vaarallista, voipi tarttua. Pennut varastavat kyllä sydämen.
Pentukuume on kovin tarttuvainen tauti, eikä sille tule imuuniksi sairastettuaan. Vastustuskyky paranee ja ei sairastu välttämättä vuosittain, ainakaan vakavasti.
Kokemuksella 5 kertaa pahemmin sairastettuna 18v. aikana.
Joka kevät pentulaatikon äärellä se on meinannut iskeä mutta pikainen hätäensiapu: pentujen nuuhkuttelua usein ja taskujen suut kiinni ommeltuna. Onnistuu usein välttämään taudin ;)
No voi hellanduudelis, miten su-loi-nen! Harjakoiranpentuko hän?
Nimenomaan, harjakoira. Puuterihuisku ;)
Lähetä kommentti