Minulla on aika vähän puutarhakirjoja. Olen kirjaston suurkuluttaja. Ostaisin määrättömästi kirjoja mutta lapsena minut on aivopesty. Kerran meillä on niin hieno ja ILMAINEN kirjastojärjestelmä, niin siitä on nautittava.
Turha nurkkiin on kerätä pölyttymään...sanoo äitini.
Rakastan kirjoja, luen paljon ja on ihana että voi tarttua kirjaan niin halutessaan ilman että pitää lähteä kirjastoon.
Nykyään toki helposti tulee käännyttyä myös netin suuntaan muttei se korvaa kirjan hypistelyä.


3 kommenttia:
Äitisi on oikeassa, meillä on hyvä kirjastosysteemi. Vaan on se myös kiva, että on oma käsikirjasto, josta voi tarkistaa jonkun asian saman tien. Tuoltahan löytyi monta samaa kuin omasta hyllystäni, minulla on ihan samannäköinen Kochin Oma puutarhani kuin sinulla! Siinä on upea 50-luvun piirroskuvitus! Sitä ei sitä paitsi ehkä löytyisi kirjastosta.
Minä en ole koskaan oppinut kirjastoa käyttämään, vaan olen hankkinut kaikki tarvitsemani kirjat itse ja aika paljon niitä on kertynytkin.
Joskus lähes kuusikymmentä vuotta sitten olen kansakoulun alaluokilla jotain kirjoja lainannut, mutta sen jälkeen en ole kirjastoa käyttänyt.
Saila, nuo vanhat kirjat on oikeita aarteita. Vanhat piirroskuvat on kauniita. ( on toki monet uudetkin mutta vanhoissa erilainen menneen ajan tunnelma) Muuten lapsetkin meillä lukevat ahkerasti puutarha- ja luontokirjoja mutta noita vanhoja luetaan vain " valvovan silmäni alla" ne ovat perintöä ukiltani, joka on ne nuorena puutarhurinplanttuna hommannut.
Raakki, sinulle on varmasti ehtinyt kertyä aikamoinen puutarhakirjojenkin aarreaitta. Ja varmasti muitakin, kun ajattelen harrastuksiasi ja mielenkiinnonkohteitasi.
Kuin vahingossa, tänään en siemenostoksilla ollessani päässyt alennuskirjahyllyn ohi...muutama hyötykasvikirja tarttui mukaan. Ehkä salaatti kasvaa kohisten kun luen sille ;)
Lähetä kommentti