Kasvihuoneesta päivää!

Tähän Keukenhofista lumoutuneiden kuvien väliin arkinen päivityskotipihalta.

Aurinko paistaa, melkein kaikki lumi on sulanut.
Maa on litisevän märkä jossain kohdin melkein kuin kauhuseikkailutarinoiden " juoksuhiekka", jonne kulkija vajoaa voimatta tehdä mitään.

Olen silti kuivimmista kohdista hiukan rapsutellut heiniä ja kuivia perennanlehtiä ja - varsia pois, että pienet sipulit pääsevät pilkistämään päivänvaloon.
Osuin horroksestaan kömpivän sammakon kanssakin samalle mättäälle. Säikähdettiin molemmat varmasti yhtä paljon!

Portaanpielessä kukkii lumikello. Rapulla Amsterdamin tuliaisina esikko.
Valkea jouluruusu kukkii jo ja punertava oikoo nuppujaan limaisten kuunliljanlehtien joukosta.
Istutin orvokit portille, narsissien kaveriksi. Ihan vain huutaakseni ohikulkijoillekin: Nyt on kevät!

Nyt saatuani napsittua muutaman kuvan, istahdin kasvihuoneeseen.
Kylmä tuuli pysyy ulkona ja aurinko lämmittää.

Keukenhof VI

Keukenhof V

 Prinssi Wilhelm-Aleksanderin

 nimeä kantava suurin näyttelyhalli oli tosiaan täynnä kukkia.

Tulppaaneita, narsisseja, hortensioita,

 amarylliksiä, begonioita, pikkusipulikukkia,

esikoita, hyasintteja... mitä nyt ikinä osaa kuvitella.

Kaikissa kasveissa oli mainittu lajike ja kasvattaja.

Tämän vuoden parhaat oli merkattu palkintokylteillä.

Halli oli pökerryttävä.

Sen lisäksi että kasvit tuoksuivat toki huumaavasti,

 kaikki kauneus oli suorastaan mykistävää.

 Alla olevat tulppaanit ovat esimerkki korkeudesta.

Tuo "aitanaru" joka suojasi kukkia yli-innokkailta ihmisiltä

 (jotka eivät valitettavasti osaa aina katsoa ympärilleen),

oli puolenmetrin korkeudella.

Seuraava hyasintti oli aika veikeä.

Vaikken yleensä ole kirjavien kukkien ystävä.

Siinä on tosiaan nuppujen ulkopinta kauniin sinivioletti ja sisus vaalea.

Muistattehan että kaikki nämä ja aiempienkin postauksieni kuvat voi klikata suuremmaksi.



Keukenhof IV

Tässä kohtaa loppuivat sanat.

Keukenhof III

 Floristitkin pääsivät esille Keukenhofissa.

Useat näyttelytilat antoivat silmäniloa ja sateensuojaa.

Kuninkaallisten mukaan nimetyt huoneet olivat mykistäviä.

 Ulos oli istutettu suurissa betoniruukuissa määrättömästi kukkia.

Kevät on yli kolme viikkoa myöhässä

 ja sitä oli paikattu nostamalla hyödettyjä tulppaaneja koreissa penkkien vierelle,

poluille asetelmiksi.

Sisätiloissa oli kaksinkertainen määrä kukkia.

(paikallinen kollegani kertoi, kun juttelin hänen kanssaan)

Vaikkeivat mitään voikaa luontoäidille, niin parhaansa olivat tehneet!

Keukenhof II

Kyllähän väriäkin näkyi.

Pikkunarsissit, hyasintit, krookukset ilahduttivat istutuksissa.

Kaikki nurmikot on reunustettu valmiilla nurmikkomatolla.

Nurmialueet istutusten väleissä oli kylvetty.

Tässä ylemmässä kuvassa näkyy miten puutarhurit leikkasivat kelaleikkureilla valtavia alueita!

(eihän niitä voisikaan isoilla koneilla leikata

 mutta kun miettii mikä järkyttävä määrä leikattavaa hehtaarien puistossa)

Paikoittain oli jopa oikein matalia, aikaisia tulppaaninnuppuja.

Keukenhof I

Keukenhof on kaunis puistoalue. Suuret puut varjostavat sen varmasti kesällä ihanasti.

En oikeastaan ymmärrä, miksei se voisi olla yleisölle auki myös pitkin vuotta.

(vaikkeivat tulppaanit kukkisikaan)

Nyt puut olivat lehdettömiä, rungot pääsivät oikeuksiinsa.



Ihmettelin sitäkin mielessäni miten vähän pieniä kevätkukkia alueella on.

Ei oikeastaan ollenkaan.

Juuri näillä luonnollisemmilla alueilla olisi ollut upeaa nähdä lumikelloja, scillameriä jne.

Ymmärrän ettei niitä voi kasvaa siellä, missä tulppaaneita ja muita näyttäviä sipulikukkia kaivetaan vuosittain ylös, mutta alueella on niin paljon pensaanalusia ja puiden katvetta että pikkusipulien poissaolo hämmensi.

Muutaman mahtavan kohdan täynnä jouluruusuja löysin sentään!